tiistai 18. helmikuuta 2014

kurkkusalaattimiehiä

Onhan tässä taas monta viikkoa vierähtänyt ilman minkäänlaista postausta. Tuntuu, että kaikki tän blogin postaukset on muutenkin ihan ala-arvosia, joten en oo nähnyt mitään syytä tulla niitä tänne lisäämään. Toivottavasti saisin suunnan ylöspäin ja elämään sisältöä sen verran, että olis tännekkin jotain sanottavaa.

Toisaalta ei voi väittää, etteikö mun elämässä olis ollut tarpeeks helmikuussa sisältöä. 



Muutama viikko sitten oltiin luokan kanssa Asikkalassa, jossa opiskelijat piti meille päivän täynnä kaikenlaista toimintaa. Hiihdettiin ja lumikenkäiltiin järven jäällä saarelle, paistettiin siellä makkaraa, juotiin lämmintä mehua ja kahvia ja takaisin Asikkalan koulullekin oli hiihdeltävä. Koululla syömisen jälkeen tytöt lähtivät tutustumaan kouluun ja pojat menivät pilkille. Koulun kiertelyn jälkeen osa meistä tytöistäkin kokeili pilkkimistä, ei muuten ollut mun juttu.


Viime viikolla mua pyydettiin isoseksi talviriparille, voi teitä tulevia pikkusia.. Sinne ois sitten lähtö lauantaina ja siellähän koko loma mukavasti meneekin!

Viime viikolla oli myös penkkarit, wanhat ja Janin sotilasvala.
Penkkarit mulla meni tänä vuonna aika hyvin ohi, koska oltiin luokan kanssa tutustumassa päiväkotiin. Kyllä mä kuitenkin muutamaan piirroshahmoon kuitenkin Trion kulmilla törmäsin.
Wanhat meni vielä pahemmin ohi, mun ollessa siellä Janin valassa. Aikasemmin en ole kenenkään sotilasvalassa ollut, mutta oli se aikalailla sitä, mitä odotinkin.





Luulen, että seuraava postaus tuleekin vasta riparin jälkeen, ellei tällä viikolla iske pakottavaa tarvetta tulla kirjoittelemaan. Ennen riparille lähtöä mun elämässä ei kuitenkaan pitäis tapahtua mitään normaalista poikkeavaa ja tää viikko koostuukin lähinnä asuntolasta ja koulusta.