Viikko sitten tiistaina Jani sano mulle, jotain joka sai mut masentumaan oikein kunnolla. Sillä hetkellä tuntu siltä et kaikki on ihan kamalaa. Tai jos tarkkoja ollaan, ainoa mitä sillä hetkellä vihasin, oli Suomen puolustusvoimat.
Olin yli viikon odottanut Janin pitkiä lomia, jotka alkaa torstaina ja loppuu maanantaina. Sitten saankin viestin, missä lukee, että lomat on siirretty alkavaksi vasta perjantaina. Ärsytti, paljon.
Torstaina oli Akin synttärit, jonka kunniaksi oltiin niillä kattomassa leffaa ja herkuttelemassa. Ihan rehellisesti, en tiedä elokuvasta mitään, enkä montaa tapahtumaakaan siitä muista.
Akilta lähdin kuitenkin joskus kymmenen jälkeen, kotimatkalla mun oli tarkotus nähdä pikaisesti Hoikka. Siellä kylmällä parkkipaikalla odottelin kaveria ja olin valmis kiroamaan Hoikan, koska se oli myöhässä. Mun ohi ajo joku mersu, se ajo ihan hitaasti ja kuski tuijotti mua. Hetken kuluttua tuli toinenkin auto, sekin hidasti ja päätin, etten katso siihen päin. Tää auto pysähtykin mun kohdalle ja nostin katseen, Jani istuu autossa mun nenän edessä.
Ehkä paras yllätys ikinä!
Pääsiäisen kunniaks me vaan ajeltiin ja ajeltiin ja ajeltiin. Käytiin kans tsekkaamassa yks autiotalo, kuvailemassa ja grillaamassa. Oltiin kavereitten kanssa ja pidettiin hauskaa.
Mä oon oikeesti onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti